Huoneet ja henkilöt


Poista Huone

Huone

Aikuisia

Lapsia (3-15 v)

Lapset 3-15v nukkuvat lisävuoteessa

Lapsia (0-2 v)


1
2
3
4
+ Lisää lapsia (0-2 v)

+ Lisää huone
Historia Lahden Seurahuone
Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone
10.11.2014

Historia

Historia

Kaiken takana on nainen

Kaikki alkoi siitä, kun Lahden ensimmäisen ravintolan perustaja ja ensimmäinen naisyrittäjä, leskirouva Carolina Moesböll sai vuonna 1871 luvan harjoittaa Lahden kylässä leipurinliikettä ja "siinä sivussa pitää ruoka- ja kahvikauppaa reissaavaisille". Syntyi kylän ensimmäinen ravintola. Myöhemmin Moesböll osti kauppalan ensimmäisestä tonttihuutokaupasta Rautatienkadun ja Vapaudenkadun (ent. Nikolainkadun) kulmassa sijaitsevan tontin n:o 37 ja siirsi talonsa tontille ja jatkoi ravintolanpitoa kuolemaansa asti. Samaan aikaan Lahti kasvatti villillä menollaan kyseenalaista mainetta. Etenkin markkinoiden ja muiden väenkokousten aikaan juomingit äityivät hurjiksi, kun porukkaa kerääntyi yhteen eri puolilta Suomea. Vuonna 1874 kruununvouti määräsi kasakat valvomaan järjestystä, kun kylän ainoa poliisi ei siihen yksin enää pystynyt.

Moesböllin kuoltua ravintola siirtyi mutkan kautta vapaapalokunnalle. Ravintolanpito vuokrattiin talonomistaja Taavi Wainiolle, jolle kuvernööri myönsi vuonna 1892 luvan pitää ravintolaliikettä ja anniskella sen yhteydessä alkoholipitoisia juomia. Ravintolan nimeksi tuli Lahden seurahuoneen ravintola. Tarinan mukaan luvan ehtona oli, että ravintolan nettovoitto lankeaisi yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

 

Rillumareitä ja raittiuden edistämistä

 

Vuonna 1893 oluenmyynti lopetettiin markkinapäivien ja niiden aattojen ajaksi hurjastelun hillitsemiseksi. Päätös rauhoitti tilannetta, mutta samalla erityisesti Lahden seurahuoneen ravintolaa varten asetettiin vakituinen poliisi alkoholitarjoilun aiheuttamien lieveilmiöiden takia. Lennokkaat huhut Seurahuoneesta levisivät ja villi meno jatkui. Raittiusliike vaati aktiivisesti Seurahuoneen lakkauttamista.

1890-luvun lopulla ravintolatoiminnan hoitajaksi vaihdettiin tiliepäselvyyksien ja kavallusten takia kauppalan yrityselämässä aktiivisesti toiminut August Veltheim, joka johti ravintolaa vuoden 1903 konkurssiin asti. Raittiusliike kasvatti kiinnostusta alkoholin väärinkäytön haittoihin ja alkoholilainsäädäntökin tiukentui. Seurahuoneen uutta perustamista toivottiin, sillä Hotelli Lahti oli jäänyt kauppalan ainoaksi kunnolliseksi majoitus- ja anniskelupaikaksi Lahdessa. Vuonna 1906 Lahdesta tuli kaupunki ja anniskelupaikkojen lisääminen tuli ajankohtaiseksi. Seurahuone herätettiin lopulta henkiin vuonna 1910 Rautatienkatu 4:ssä.

 

Sodan jaloista uuteen nousuun

 

Seurahuone päätyi Rautatiekadun ja Harjukadun kulmassa sijainneeseen "Aholan taloon". Ensimmäinen maailmansota hankaloitti sen toimintaa ja omistajatkin vaihtuivat. Kieltolain aikana vuonna 1919 salakapakointi rehotti ja pirtua virtasi maahan Virosta. Asiakkaat vaativat vahvoja juomia, mutta laki kielsi anniskelun. Asiakkaat naukkailivat väkeviä juomia salaa taskumateistaan, ja tarjoilijat möivät väkijuomia omana liiketoimenaan omistajien tietämättä. Vaikka vuonna 1925 Lahden Seurahuone Oy:n yhtiöjärjestys hyväksyttiin ajanmukaiseksi, muutokset jatkuivat ja toimitusjohtajat vaihtuivat. Seurahuone päätyi Lahden Teollisuusseuran haltuun. Kieltolain kumoamisen 1931 ja uuden väkijuomalain voimaantulon 1932 jälkeen Seurahuone sai A-anniskeluoikeudet ja siirtyi nykyiselle paikalleen, omistajiensa rakennuttamaan, uuteen ja edustavaan 4-kerroksiseen kivitaloon Aleksanterinkatu 14:ään. Ravintola sijaitsi talon toisessa kerroksessa, ylemmissä kerroksissa olivat matkustajahuoneet sekä Lahden Kauppaklubin klubihuoneisto.

 

Vuodet vierivät ja 1940-luvun lopulla Seurahuone laajeni 6-kerroksiseksi. Lahden Seurahuoneesta tuli yksi Suomen edustavimmista ja maineikkaimmista hotelliravintoloista. Tanssi-illat aloitettiin, ja teatterin ensi-iltoina sekä konsertti-iltoina järjestettiin illallistanssiaisia. Palvelu oli korkeatasoista ja sitä kehitettiin jatkuvasti. Seurahuoneella ovat pitkän matkan varrella viihtyneet silmäätekevät Mannerheimista aina Armi Kuuselaan, kuninkaallisiin ja lukuisiin muihin merkkihenkilöihin asti. Hotellin imago vahvistui vuosien saatossa taitavan johtamisen myötä, ja kauan odotettu baari rakennettiin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen 1970-luvun alussa. Nyt paikalla sijaitsee Bar & Bistro SeuraHuone. Vuonna 2011 Osuuskauppa Hämeenmaa osti kiinteistön Lahden Teollisuusseuralta ja näin talon tarina jatkaa vaan kulkuaan. Tästä talosta löytyy monta tarinaa!