Tekemistä Turussa

Tekemistä Turussa

 Turun nähtävyydet

"Torellisten" nähtävyyksien kymmenen kärjessä

Turussa voi "virallisten" matkakohteiden tutkinnan lisäksi seikkailla oikeiden ihmisten maailmassa ja aistia kaupungin henkeä. "Torellisten" nähtävyyksien kymmenen kärjessä:

1. Käy kipsakaffel
Turussa on vielä jäljellä muutamia kipsoja, joissa myydään aamukahvia. Kipsan kalustukseen kuuluu perinteisesti pari ulkona olevaa puista pöytää ja penkkiä. Puupenkille pannaan hanskat alle ettei peffa palele istuessa. Näitä keitaita syntyi sinne, missä mentiin aikaisin töihin, kuten sataman liepeille. Kahvikupin kaveriksi ostetaan sämpylä tai munkkipossu. Monet asiakkaat pukeutuvat haalareihin, mutta pikkutakkia ei vierasteta. Suositellaan käyntiä lokakuisena aamuna. Istu alas. Vedä syysilmaa keuhkoihisi. Kuuntele, miten naapuripöyräs "morkataan pomoi"

2. Pällistele toril
Tori on tietysti turistikohde jos mikä, mutta kyllä siellä turkulaisiakin tapaa. Mene ajoissa. Puoliltapäivin torilla on jo liikaa toispaikkakuntalaisia, jotka tökkivät siian kylkeen kuoppia etusormellaan tai ihastelevat: "voi kuinka ihania kukkia". Noihin ihasteluihin "oikken turkulainen" torimyyjä tietysti vastaa: "tiätty kukak kaunei ova" tai "meinaks frouva ostaki jotta". Torin kauneus on enimmäkseen muualla kuin maisemassa Taika tulee tavaran runsaudesta, väreistä, tuoksuista ja toripersoonista, joita ovat muiden muassa monet myyjät, kuten maailman kohteliain perunakauppias ja ennen muuta "äijät toril". Monet viimeksi mainituista ovat eläkeläisiä, jotka erittelevät valopylvään juurella ärhäkästi maailman menoa. Asu on muuten vapaa, mutta harmaa lippalakki pakollinen. Kahvilassa tapaa usein Ilkka Kanervan ja Reijo Mäen.

3. Ajele föril
Maamme ainoa kaupunkijokilautta Föri puskee kovimpia pakkaskuukausia lukuunottamatta sinnikkäästi päivästä toiseen "Turuj ja Oopun välil". Silloin tällöin joku valtuutettu yrittää poliittista itsemurhaa ehdottamalla förin lakkauttamista. Turkulaisen yleisen mielipiteen mukaan voisi samaan syssyyn purkaa linnan. Istu förin keltaiselle penkille ja anna pulssisi asettua dieselkoneen rauhoittavaan rytmiin. Matka kestää minuutin ja 20 sekuntia. Voit ajella noin kolme kertaa edestakaisin ilman, että sinua aletaan tuijotella.

4. Käy kattomas riikinkukko Kupittal
Turkuun ei ole rakennettu huvipuistoa eikä eläintarhaa. Hillitympi versio niistä on Kupittaa. Pikkuruisessa lasten liikennekaupungissa on oikeat liikennemerkit, asvalttikadut ja maalatut suojatiet. Kauempana, korkean rautalanka-aidan takana ovat linnut. Riikinkukon kohdalla kyykkyillään, kunnes kukko avaa majesteettisen hitaasti loistavan pyrstönsä. Kukko töräyttää yhä joka kesäaamu herätyksen puiston reunassa kohoavien kerrostalojen asukkaille. Syntyvyys alueella on korkealla tasolla, samoin mahahaavatilastot. Kun herää kukonlauluun, ei oikein enää viitsi nukkumaankaan ruveta. Tai ainakin voi keittää kahvit.

5. Kävele jääl
Kun Turkua ylistetään kesäkaupunkina, mainitaan aina Aurajoki, kaupungin valtasuoni. Sen puistoissa ja rantapenkeillä voi katsella valon siivilöitymistä lehmusten vihreyden läpi savenharmaana matavaan veteen. Turkulainen rakastaa umpimielisen arvokkaalla tavalla jokeaan myös silloin harvoin, kun pakkanen hyydyttää äiti Auran kävelijää kantavaksi. Jonain helmikuisena sunnuntaina se tapahtuu. Elohopea on pysytellyt kymmenen asteen kolkommalla puolella viikon pari ja torimyyjät puhallelleet villasormikkaista esiin pistäviin sormenpäihinsä. Mutta nyt sää lauhtuu hieman. Aurinko kohoaa sähkölaitoksen piippua korkeammalle. Ilmassa leijuu auringon timanteiksi hiomia lumikiteitä. Aurajoen keskelle syntyy lavea polku, joka täyttyy turkulaisista. Pipoja, karvalakkeja, toppatakkeja, ulstereita, kaikenkokoisia koiria narussa. Kohdalle sattuneen tuttavan kanssa jäädään juttelemaan, koirien annetaan rauhassa suorittaa pakolliset nuuhkaisunsa. Hengitys tekee valkeita pilviä. Rinnassa paisuu harras tietoisuus siitä, että talvi on pian voitettu. Enää muutama vesisade vielä, ja tumma juova ilmestyy keskiuomaan. Siitä muutama sohjoviikko ja Halisten ukot rymistelevät kohti merta.

6. Kattele Halisis kaloi
Aurajoki on palautunut lohijoeksi. Veden laatu on parantunut, vaikka ei sitä väristä huomaa. Aurajoki on oleva savinen aina siitä riippumatta, onko rannalla asutusta vai ei. Erinomainen idea lokopäivän viettoon on lampsia Halisten sillan tuntumaan. Itsekin voi tietysti onkia, mutta yhtä suuri huvi on vain katsella onkijoita. Joskus odotus palkitaan ja jollakulla rantavedessä kahlaavalla nappaa. Saalista sitten arvostellaan, turkulaisittain: - No voi toi kilonen olla. Ei enämpi ol ikä. Piän pulikka.

7. Men paatei kattelema
Kummankin ruotsinlaivayhtiön terminaalissa on kelpo kahviot. Mene istuksimaan ja katsele suurista ikkunoista laivojen tuloa ja lähtöä. Vielä mukavampaa on katsoa lähtijöitä ja tulijoita. Pane merkille lähtevien ryhmien rehvakas yhteishenki ja arvaile kaljakärryjään kalpeina kiskovien saapujien kokemuksia. Taianomainen hetki koetaan aina, kun kerrostalon kokoinen paatti irtoaa laiturista ja vekslaa keulapiikkinsä kohti Airistoa. Kannella seisoo ihmisiä. Toisia ihmisiä seisoo terminaalin ikkunan takana tai alhaalla kaijalla. Sitten kaikki vilkuttavat. Siitä riippumatta, onko hitaasti levenevän kuilun toisella puolella tuttuja vai ei. Näin tervehtivät ihmiset toisiaan. Ilmassa leijuu lähdön riemu ja rantaan jäämisen kaiho. Paatti päästää sumutorvestaan pitkän ja haikean ulinan.

8. Haistele hallis
Kauppahalli on nenän juhlaa. Kahvin aromi, tuoreen leivän tuoksu, sillin lemahdus ja mausteet luovat tuoksusinfonian, Hintakilpailussa halli on ajat sitten hävinnyt marketeille, mutta vanhanaikaisessa ostamisen elämyksessä ei hallilla ole kilpailijaa. Turkulainen sanoo: "menisiks mää oike halli" halutessaan laatutavaraa ja kiireetöntä seurustelua ostajan ja myyjän välillä. Pikkuinen kahvila vastaa hyvinkin Pariisin katukahviloita: kupposen ääressä katsellaan käytävillä paseeraavaa kansaa. Turkulainen katselee turistia, turisti turkulaista. Vilkaiskaapa muuten ylöspäin Linnankadun puoleisissa portaissa. Jätskeilyn, koirailun ja retkuilun kieltävät taulut ovat kulttuurihistoriaa.

9. Käy syämäs turkulaine.
Sämpylän väliin laitetaan peukalon paksuinen kiekala kuumaa lauantaimakkaraa. Sinappia, ketsuppia, kurkkua. Lisäpyynnöstä toisissa paikoissa myös paistettu sipuli. Optimaalinen nautintahetki kahden maissa yöllä, kun mallas on hiertänyt nälkähermon pintaan. Se on turkulainen. Kaikki kunnia Hesburgerille ja Turussa vähän vieraammille kansainvälisille ketjuille, mutta välillä on paikallaan palata juurille. Tunnettuja ruokapaikkoja ovat Martinsillan pieli ja Mantun grilli Olavinpuistossa. Luukulta löytyy elämää kokenut hahmo, jolta riittää arvostava sana tai pari jokaiselle asiakkaalle. Myös sille, jolla mausteet jo leviävät rinnuksille.

10. Käy Vessas välil
Turkulainen ratkaisu tyhjilleen jäävien kiinteistöjen uusiokäyttöön on kapakaksi muuttaminen. Kaljansa voi kiskaista Pankissa, Koulussa, Apteekissa tai Vessassa. Viimeksi mainitussa opetetaan, että Turussa vierailevan pitää muistaa vain kaksi asiaa: pitää juoda riittävästi ja käydä usein Vessassa. Ellei turkulaisuuteen vielä näillä neuvoilla pääse sisälle, kannattaa tilata Turun Sokos Hotellien myyntipalvelusta personal traineriksi Förin Äijä, jonka pikakurssilla "Turkulaiseksi 50 minuutissa" paikkakunnan kieli ja tavat viimeistään tarttuvat.