Auditorion uusi nimi on Pönttövuori. Vuoren läpi louhittiin Jyväskylästä ratayhteys Savon radalle 1910-luvun lopulla.
Minna esittelee entisen Juhlasalin, nykyisen Ihantolan seinätapettia, jossa kerrotaan sanoin ja kuvin Jyväskylän kuuluisan Harjun (aiemmin Syrjänharju ja Ihantolanharju) historiasta.
Jyväskylä on rakentunut viiden suurtilan maille, joista yksi oli Nisulan tila. Sen omisti Wolmar Schildt, piirilääkäri ja yksi ansioituneimmista suomen kielen kehittäjistä, joka edisti merkittävällä tavalla myös Jyväskylän yliopiston perustamista.
Alexandran kokoustilojen uudet nimet kunnioittavat Jyväskylää
Original Sokos Hotel Alexandran kokoustilojen uudet nimet kunnioittavat Jyväskylän paikallishistoriaa.
Viitaniemi, Kortepohja, Lohikoski, Keljo, Kanavuori, Tourula, Älylä, Taulumäki, Pönttövuori, Seppälä, Mattila, Nisula, Kuokkala, Vasikkavuori, Ihantola. Joukossa on tuttuja paikannimiä kaikille vähänkään Jyväskylää tunteville. Karttojen ja tienviittojen ohella nämä Jyväskylän kaupunginosanimet löytyvät nyt myös Original Sokos Hotel Alexandran katon alta.
– Olemme uudistaneet kaikki kokoustilamme tähän päivään ja nimenneet ne samalla uudelleen jyväskyläläistä identiteettiämme korostaen ja värikästä paikallishistoriaa kunnioittaen. Jokaisen kaupunginosanimen takana on pieni tarina, joka on vanhan valokuvan kanssa esillä kyseisen kokoustilan seinällä, kuvailee projektin vetäjä, aamiais- ja kokousravintola Franseskan ravintolapäällikkö Minna Ahonen.
Parhaat asiantuntijat tarinoiden ja kuvien takana
Kokoustilojen nimeämiseen, tarinoiden kirjoittamiseen ja valokuvien valintaan on saatu arvokasta apua parhailta mahdollisilta jyväskyläläisiltä asiantuntijoilta: historiatiedon kaupunginosien omaleimaisuuksista ja erityispiirteistä on kirjoittanut kunkin kokoustilan seinälle Keski-Suomen museon entinen intendentti ja amanuenssi, tietokirjailija ja paikallisen historian syvällinen tuntija, kamarineuvos Erkki Fredrikson. Valokuvien asiantuntijana on puolestaan toiminut kymmeniä kuva- ja muita teoksia julkaissut graafinen suunnittelija ja valokuvaaja, Jyväskylän kaupunkikuvan kehityksestä tohtoriksi väitellyt Jussi Jäppinen. Kuvista osa on hänen itsensä ottamia, osa puolestaan Keski-Suomen museon arkistoista kaivettuja.
– Olen oppinut näiltä herroilta tavattoman paljon uutta omasta kotikaupungistani. On todella hienoa, että he halusivat osallistua tähän mielenkiintoiseen projektiimme, jonka aloitimme kysymällä omalta henkilökunnaltamme ideoita meille parhaiten sopivista kaupunginosanimistä, Minna kertoo.
Ajatus jäi itämään Älylästä
Kokoustilojen hajanaisten ja vailla punaista lankaa olleiden nimien vaihtamisesta jäi ajatus itämään sen jälkeen, kun yksi kokoushuone uudistettiin innovatiivisuutta ja ideoita ruokkivaksi luovaksi tilaksi. Se sai nimen Älylä, joka on Jyväskylän Seminaarinmäen kupeessa sijaitseva, yksi harvoista alkuperäistä arkkitehtonista ilmettään säilyttäneistä asuinalueista kaupungissa. Vuosisata sitten tontit olivat vain seminaarin lehtoreiden hankittavissa, joten kaupunkilaiset alkoivat kutsua aluetta Älyläksi. Kuten niin usein käy, pilkkanimi jäi elämään näihin päiviin saakka.
– Jyväskylän perinteisten kaupunginosien nimet juontavat juurensa jopa 1500-luvulle ja kertovat valtavan paljon kaupunkimme historiasta. Esimerkiksi juhlasalimme sai uudeksi nimekseen Ihantola. Kaupunginosalle nimi on annettu varhaisimman veroa maksaneen seudun asukkaan Ihanti Jyväsjoen mukaan, Minna toteaa.
Kaupunginosien ja kokoustilojen nimien tarinat löydät täältä. Linkki tarinoihin
Varaa kokouksesi täältä